Kaupunkivalaistukseen liittyvä tutkimus

Valaistus kaupunkitilan tekijänä. Jyväskylän matka pimeästä maalaiskylästä urbaanin valon kaupungiksi (2009)

Anne-Marjut Rauhalan Jyväskylän yliopistolle tekemä taidehistorian pro gradu -tutkielma on tilannut Jyväskylän kaupunki.

Jyväskylä-kontekstiin painottuva tutkielmakokonaisuus hahmottaa, kuinka kaupunkitilan valaistus on viimeisen runsaan vuosisadan aikana rakentunut, pohtii valaistuksen vaikutusta pimeän ajan kaupungin olemukseen ja kokemiseen sekä urbaanin esteettis-teknisen valaistuskulttuurin problemaattista suhdetta taiteeseen ja estetiikkaan. Työ esittelee myös Jyväskylän keskusta-alueen valaistuksen kehitystarinan vuosina 1837–2009 ja analysoi Pimeän ajan Jyväskylä 2009 -asukaskyselyn tuloksia. Jyväskyläläiset ovat tyytyväisiä valon kaupunkiinsa: arkkitehtuurin, siltojen, puiden, taideteosten ja yleensäkin arkiympäristön valaisemisesta pidetään, valaistu Kuokkalan silta on asettunut kaupungin ikoniksi ja valaistusta näkymästä Jyväsjärven yli on tullut läheinen kotimaisema.

Vuonna 2009 tehty tutkimus osoittaa, että 90 prosenttia asukkaista haluaa arkkitehtuuria, taidetta, siltoja, puita ynnä muita yksittäisiä kohteita valaistavan ja 83 prosenttia näkee runsaiden valaistuskohteiden tukevan Jyväskylän julkisuuskuvaa ajan hermolla elävänä kaupunkina.Yhä harvempi kaupunkilainen kokee rakennusten arkkitehtonisten yksityiskohtien ja taideteosten valaisemisen turhana energiantuhlauksena. Vielä pienempi ryhmä näkee pimeän ajan kaupunkiympäristön valaistuksessa edetyn jo liiallisuuksiin. Energiankulutuksen vähentämismahdollisuuksiin valaistustekniikan kehittymisen myötä sen sijaan uskoo kolme neljästä kaupunkilaisesta.

Linkki tutkielmaan.

Kuokkalan silta yövalaistuksessa kesällä. Kuvaaja Atacan Ergin.