Hyppää pääsisältöön

23.11.2020

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvion. Euromuutoksia ei kaupunginhallituksen pohjaesitykseen useista äänestyksistä huolimatta tehty. Hippos-hankkeen muutettu hankesuunnitelma hyväksyttiin kahden äänestyksen jälkeen.
Kuva
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan nuija, taustalla valtuustosali

Vuoden 2021 talousarvio hyväksyttiin

Kaupunginvaltuusto hyväksyi useiden äänestysten jälkeen ensi vuoden talousarvion. Kaupunginhallituksen pohjaesitys tuli hyväksytyksi ilman euromuutoksia. Talousarvioon tehtiin yksimielisesti yksittäinen tekstimuutos, jossa talousarviokirjasta poistettiin JVA:ta koskeva kirjaus osingonmaksun osalta. 

Talousarvio laadittiin koronan vuoksi haastavissa olosuhteissa asiantuntijalautakuntia kuullen. Talousarvion pohjana toimivat lautakuntien syyskuussa tekemät talousarvioesitykset, jotka kaupunginjohtaja sisällytti pitkälti omaan esitykseensä. Kaupunginhallitus teki kaupunginjohtajan esitykseen nähden pieniä täsmennyksiä omassa käsittelyssään lisäten rahaa mm. lukiokoulutuksen tukeen (400 000 euroa) sekä sivistyksen toimialalle (200 000 euroa). 

Vuoden 2021 talousarviossa kaupungin toimintakate on 743,1 miljoonaa euroa ja toimintakate heikkenee 5,7 miljoonaa euroa (-0,8 %) vuoden 2020 muutetusta talousarviosta. Toimintamenot kasvavat kuluvasta vuodesta 4,7 miljoonaa euroa (+0,5 %) ja toimintatulot heikkenevät 0,9 miljoonaa euroa (-0,6 %). 

Talousarvion säästöt tullaan toteuttamaan asiantuntijalautakuntien päätösten pohjalta. Lautakunnat kokoontuvat joulukuun alussa käsittelemään toimialojensa käyttötaloussuunnitelmia, joissa eurot asetetaan lopullisesti paikalleen. Samalla päätetään ne käytännön toimenpiteet, joilla säästöjä lähdetään ensi vuonna toteuttamaan. Toimenpiteet ovat todennäköisesti pitkälti samoja, joita lautakunnat sisällyttivät omiin talousarvioehdotuksiinsa jo syyskuussa. 

Jyväskylässä laaditaan parhaillaan pitkän aikavälin talousohjelmaa seuraavalle valtuustokaudelle. Sopeuttamistarpeen arvioidaan olevan noin 50 miljoonaa euroa vuoden 2023 loppuun mennessä. Talousohjelmassa tullaan arvioimaan kaikki käytössä olevat keinot kulujen alentamisesta omaisuuden myyntiin ja verotukseen. 

Talousarviota koskevat muutosesitykset ja äänestykset

Jukka Hämäläinen esitti kokouksessa Jarno Kemiläisen ja Irma Hirsjärven kannattamana, että kaupunkirakennepalveluiden toimintamenoihin lisätään 250 000 euroa joukko- ja palveluliikenteeseen. Määräraha tulee kohdentaa Kuokkalan ja sairaala Novan välin joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen. Lisäys katetaan kaupungin toimintakatteen muutoksella. Äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitys voitti Hämäläisen esityksen äänin 50-17. 

Jyri Ylönen esitti Aila Paloniemen kannattamana, ettei Korpilahden nuorisoverstasta lakkauteta ennen kuin on selvitetty, voidaanko ja löytyykö Korpilahdelta asukasaktiivisuutta nuorisoverstaan auki pitämiseksi. Äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitys voitti Ylösen esityksen äänin 31-26 ja 10 tyhjää. 

Kauko Isomäki esitti Jamaica Kaihlaniemen kannattamana, että valtuusto asettaa uuden strategiakärjen: Panostamme työllisyysasteen nostamiseen ja verotulopohjan laajentamiseen mm. elinkeinopolitiikkaa tehostamalla ja työllisyyden kuntakokeilua hyödyntäen. Äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitys voitti Isomäen esityksen äänin 61-6.

Kauko Isomäki esitti Jamaica Kaihlaniemen kannattamana, että talousarviokirjauksen Resurssien viisas käyttö kohtaan 5 lisätään teksti: Pyrimme hiilineutraaliksi ja jätteettömäksi kaupungiksi sekä edistämme kiertotaloutta ja uusiutuvaa energiaa asumisen ja yritysten kustannuksia lisäämättä. Äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitys voitti Isomäen esityksen äänin 63-4.

Kauko Isomäki esitti Jamaica Kaihlaniemen kannattamana, että toimintamenoihin lisätään 260 000 euroa, joka kohdentuisi lastensuojeluun (100 000 euroa), vanhustenhuoltoon (100 000 euroa) ja omaishoidon tukipalveluihin (60 000 euroa). Sosiaali- ja terveyslautakunta kuitenkin vahvistaisi kohdennukset. Esitys katettaisiin siten, että toimintamenoista vähennetään 260 000 euroa kohdentuen teatteriin (-100 000 euroa), orkesteriin (-50 000 euroa), avustuksin (-60 000 euroa) ja muihin toimintamenoihin (-50 000 euroa). Kohdennukset vahvistaisi kulttuuri- ja liikuntalautakunta. Äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitys voitti Isomäen esityksen äänin 63-4.

Kauko Isomäki esitti Jamaica Kaihlaniemen kannattamana, että kappaleen ”lasten ja perheiden palveluita integroidaan…” loppuun lisätään uusi virke: ”Selvitetään maahanmuuton kaupungille aiheuttamat kokonaiskustannukset eriteltyinä lakisääteisiin ja vapaaehtoisiin kustannuksiin hallinnonaloittain.” Äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitys voitti Isomäen esityksen äänin 63-4.

Jari Colliander esitti Heidi Rentolan, Jyri Ylösen ja Aila Paloniemen kannattamana, että konserniohjeessa tulee antaa Alvalle ohje, että veden kokonaishinnan korotus saa olla enintään 3%. Äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitys voitti Collianderin esityksen äänin 47-18 ja 2 tyhjää.

Paul Abbey esitti Matleena Käpin ja Irma Hirsjärven kannattamana 300 000 euron lisäystä sivistyspalveluihin kohdennettavaksi mm. oman äidinkielen opetukseen ja taksikuljetuksiin sekä nuorisopalveluiden säilyttämiseen Korpilahdella, Vaajakoskella ja Tikkakoskella. Äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitys voitti Abbeyn esityksen äänin 43-23 ja 1 tyhjä.

Asiasta jätettiin useampia eriäviä mielipiteitä. 

Hippos-hankkeen periaatepäätösten tarkennukset hyväksyttiin 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi äänestysten jälkeen Hippos-hankkeen tarkennetut suunnitelmat kaupunginhallituksen pohjaesityksen mukaisesti. Tarkennetuissa suunnitelmissa Hippoksen liikuntatiloja sekä kokonaisuuden kustannusarviota pienennetään. 

Suunnitelman pienentämisestä huolimatta lähes kaikki kaupunginvaltuuston aiemmin hyväksymän ns. Liikunnan lupauksen sisältämät liikuntatilat toteutetaan. Jalkapallostadion jää kuitenkin hankkeen ulkopuolelle. Monitoimiareenan sijaan uudistetussa hankkeessa toteutetaan jääareena, joka tarkoittaa kilpajäähallin peruskorjausta ja laajentamista. Laajennettu ja peruskorjattu jääareena täyttää jääurheilun edustustason tarpeet. Erillisen voimistelutalon tilat sijoitetaan liikuntakeskuksen yhteyteen ja rakennusten sijoittelua alueella muutetaan. Uudisrakentaminen tiivistetään samalle tontille ja liitetään nivelosalla peruskorjattavaan jäähalliin.

Tarkennetun hankesuunnitelman myötä kokonaisuuden kustannusarvio pienenee 200 miljoonasta eurosta noin 154 miljoonaan euroon, josta oman pääoman osuus on 76 miljoonaa euroa. Kokonaisuuden pienentyessä myös kaupungin rahoitusosuus pienenee. 

Kaupunginvaltuusto päätti 28.5.2018 olleessa kokouksessaan Hippos-hankkeen käynnistämisestä siten, että kaupunki antaa 28 miljoonan euron sijoitussitoumuksen Jyväskylän Hippos Ky:lle. Samalla päätettiin liikuntavuorojen ostamisesta kommandiittiyhtiöltä 5,5 miljoonalla eurolla 20 vuoden ajan. Nyt kaupungin kokonaissijoitus kommandiittiyhtiöön pienenee 28 miljoonasta eurosta 23 miljoonaan. Sijoitus tehdään vaiheittain vuosina 2019–2022. Kaupunki on jo suunnitteluvaiheen aikana sijoittanut hankkeeseen 0,75 miljoonaa euroa. 

Valtuuston päätöksen myötä liikuntavuorojen ostojen osalta solmitaan sopimus aiemman 20 vuoden sijaan 30 vuodeksi. Samalla kaupungin liikuntavuorosopimuksen arvo pienenee 5,5 miljoonasta 5 miljoonaan euroon vuodessa. Taustalla on sijoittajien asettama ehto kaupungille liikuntapaikkasopimuksen pidentämisestä 30 vuoteen sekä kaupungin vastuu liikuntavuorosopimuksen seuravuorojen omavastuuosuuksista. Molemmat ehdot kasvattavat kaupungin vastuita hankkeesta. Kaupunki kuitenkin haluaa liikuntatilojen olevan seurojen ja kaupunkilaisten käytössä 20 vuotta pidemmän ajan. Seurojen omavastuuosuuksien osalta ehto vastaa käytännössä nykytilannetta. 

Hippos-hankkeen tavoitteena on saattaa rakennussuunnittelu sekä rahoitus- ja muut sopimukset siihen vaiheeseen, että lopulliset sopimukset voidaan allekirjoittaa valtuuston päätösten tultua lainvoimaisiksi keväällä 2021. Tällöin hankkeen rakentaminen on mahdollista käynnistää syksyllä 2021. Rakentaminen kestää noin kaksi vuotta. Varsinaisia väistötiloja ei eri urheilulajeille tarvita, mutta jääurheilulle ja erityisesti liigakiekolle tulee häiriöitä jäähallin korjauksen vuoksi. Uusiin tiloihin päästään siirtymään suoraan vanhoista tiloista.

Kaupunki suunnittelee Hippokselle lisäksi erillistä liikuntapuistoa. Liikuntapuiston investointi ei sisälly nyt hyväksyttyyn Hippos-hankkeeseen, vaan sen sisältö valmistellaan osana kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnittelua. Puisto tulee tämänhetkisen valmistelun mukaan sisältämään ainakin katukoriskentän ja pesäpalloareenan.

Keskustelun aikana Jukka Hämäläinen esitti Kauko Isomäen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun ja valtuustolle tuodaan pidemmälle sekä tarkemmin valmistellut sopimuskriteerit hyväksyttäväksi. Äänin 54-12 ja 1 tyhjä asian käsittelyä kuitenkin päätettiin jatkaa. 

Tämän jälkeen Tapani Mäki esitti kokouksessa Pentti Mäkisen, Jorma Holmstedin ja Jamaica Kaihlaniemen kannattamana Hippos-hankkeen hylkäämistä. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitykselle äänin 60-4 ja 3 tyhjää. 

Päätökseen lisättiin kokouksen lopuksi 3 pontta. Katja Isömöttösen esittämän ponnen (äänet 40-17 ja 9 tyhjää ja 1 pois) mukaan kommandiittiyhtiön lopullista osakassopimusta laadittaessa siihen tulee sisällyttää mahdollisuus kaupungille neuvotella liikuntavuorojen seuravuorojen omavastuuosuuksista, mikäli niihin tulee merkittäviä muutoksia suhteessa nykytason vastuisiin.

Caius Forsbergin esittämän ponnen mukaan (äänet 40-19 ja 7 tyhjää ja 1 pois) Jyväskylän kaupunginvaltuusto toivoo, että Jyväskylän kaupunki varmistaa huippupesäpallon olosuhteiden katkeamattoman säilymisen Hippoksella ja toteuttaa realistiset suunnitelmat jalkapallon olosuhteiden kehittämiseksi yhdessä alueen laatuseurojen kanssa.

Irma Hirsjärven ponnen mukaan valtuusto edellyttää luvattua sukupuolivaikutusten arviointia osana Hippos-hankkeen valmisteluprosessia. Ponsi hyväksyttiin yksimielisesti.

Hippos-hankkeen kokonaisuudesta jätettiin useampia eriäviä mielipiteitä.

Jyväskylän neuvolaverkon päivittäminen

Kaupunginvaltuusto päättää lakkauttaa Halssilan neuvolan ja siirtää sen toiminnot Keskustan neuvolan yhteyteen 31.3.2021 alkaen. Samalla valtuusto päätti perustaa 31.3.2021 alkaen uuden toimipisteen Keskustan neuvolalle osoitteessa Yliopistonkatu 32. Lisäksi Kyllön terveysasemalle perustetaan uusi ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvola. 

Taustalla on Sairaala Novan valmistuminen, jonka myötä Keskustan terveysaseman tilat tyhjenevät ja äitiys- ja lastenneuvola siirtyy uusiin tiloihin. Muutoksen yhteydessä ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvola siirtyy Kyllön terveysaseman tiloihin. 

Halssilan neuvolapalveluiden ja siellä työskentelevien kahden terveydenhoitajan siirtyminen Keskustan neuvolapalveluiden yhteyteen ja isompaan neuvolayksikköön, parantaa asiakkaiden palvelua, sillä esimerkiksi äitiysneuvolan lääkärin palvelut sekä perhevalmennukset järjestyvät samasta osoitteesta. 

Ikääntyneiden palveluiden päivä- ja hyvinvointikeskusverkoston päivittäminen 

Kaupunginvaltuusto päätti lakkauttaa Huhtasuon, Kypärämäen, Tikkakosken, Säynätsalon ja Keljon hyvinvointikeskukset. Samalla se päätti, että jäljelle jäävä hyvinvointikeskustoiminta - Piippurannan Klubi ja Kylätupa - siirtyvät sivistyksen toimialalle.

Kuntouttava päivätoiminta keskittyy päätösten myötä viiteen yksikköön aiemman seitsemän sijaan. Yksiköt ovat Palokka (Luhtisen palvelukeskus), Kortepohja, Korpilahti, Vaajakoski (uusi tila Väkkärän tilalle) ja Keltinmäkeen (ml. Keljon palvelut). 

Jyväskylän kaupungin Alva-yhtiöt Oy:lle myöntämän antolainan uusiminen

Kaupunginvaltuusto päätti, että kaupunki myöntää Alva-yhtiöt Oy:lle 150 000 000 euron heikomman etuoikeuden omaavan lainan. Laina-aika on 15 vuotta alkaen 29.12.2020. Lainan vuotuinen kiinteä korko on 4,08 %. Korko maksetaan kolme kertaa vuodessa.

Jyväskylän kaupungin merkitsemä Alva-yhtiöt Oy:n (ent. Jyväskylän Energia Oy) liikkeelle laskema 150 milj. euron debentuurilaina erääntyy 29.12.2020. Laina liittyy Jyväskylän kaupungin vesihuoltotoiminnan ja omaisuuden myyntiin Alva-yhtiöt Oy:lle. Kaupunki on valmistellut lainan uudelleen järjestelyä siten, että kaupunki myöntää Alva-yhtiöt Oy:lle uuden lainan kiinteäkorkoisena 15 vuoden ajanjaksolle. 

Hannikaisenkatu 27–29 asemakaavan muutos

Valtuusto hyväksyi Hannikaisenkatu 27–29 asemakaavan muutosehdotuksen. Asemakaavan muutosalue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustassa Hannikaisenkadun varressa Asema-aukion eteläpuolella. Suunnittelualueella sijaitsee muun muassa keskustan maamerkkinä tunnettu kymmenen kerroksinen asuinkerrostalo. 

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa laadukasta asumispainotteista täydennysrakentamista ydinkeskustaan. Täydennysrakentaminen on kuitenkin sovitettava yhteen arvokkaan rakennetun ympäristön kanssa arvot säilyttäen. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan yhdyskuntarakennetta tiivistävää asumispainotteista täydennysrakentamista Jyväskylän keskustaan hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden ääreen. 

Ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimuksen sekä Jyväskylän kaupungin ja Äänekosken kaupungin välisen kustannussopimuksen hyväksyminen 

Valtuusto hyväksyi kuntien välisen ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimuksen ja Jyväskylän kaupungin sekä Äänekosken kaupungin välisen kustannussopimuksen ympäristöterveydenhuollon kustannuksista. Taustalla on voimassa oleva kuntien välinen ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimus, joka on tullut voimaan 1.1.2013. Sopimuksella Jyväskylän kaupunki, Hankasalmen kunta, Joutsan kunta, Luhangan kunta, Multian kunta, Muuramen kunta, Petäjäveden kunta, Toivakan kunta sekä Uuraisten kunta muodostavat ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen. 

Hankasalmen kunta on helmikuussa 2020 esittänyt sopijaosapuolille neuvottelupyynnön yhteistoimintasopimuksen tarkastamisesta kevään 2020 kuluessa. Tarkastamista pyydettiin erityisesti eläinlääkintähuollon kustannustenjaon osalta. Neuvotteluissa todettiin, että nykyisen sopimuksen eläintilamääriin ja asukaslukuun perustuva malli ei ole oikeudenmukainen, sillä se ei vastaa kaikissa kunnissa eläinlääkintähuollon palvelujen käyttöastetta. Tältä osin sopimusta muutettiin.

Lisäksi Äänekosken kaupunki ja Jyväskylän kaupunki ovat käyneet syksyllä 2020 neuvotteluja Äänekosken kaupungin liittymisestä uutena kuntana Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen. Nyt sopimusluonnoksessa esitetään Äänekosken kaupungin liittämistä yhteistoimintasopimukseen. 

Keski-Suomen liiton perussopimuksen muuttaminen

Kaupunginvaltuusto hyväksyi äänestyksen jälkeen muutokset Keski-Suomen liiton perussopimukseen. Mikäli kaikki jäsenkunnat hyväksyvät muutokset, maakuntavaltuuston koko pienenee nykyisestä 79 jäsenestä 60 jäseniseksi. Jyväskylän osalta maakuntavaltuutettujen määrä laskee nykyisestä 32 valtuutetusta 24 valtuutettuun. 

Peruspääoman jäsenkuntaosuuksiksi vahvistetaan vuosien 2017-2019 maksuosuuksista lasketun suhdeluvun mukainen osuus. Keski-Suomen liiton peruspääoma on yhteensä 600.000 euroa ja Jyväskylän kaupungin kiinteä osuus olisi muutoksen jälkeen 305.326,70 euroa eli 50,9 %. 

Jäsenkuntien maksuosuuksien esitetään määräytyvän jatkossa kunnan viimeisimmän tilinpäätöksen verotulojen mukaisessa suhteessa. Jyväskylän osalta muutos tarkoittaisi sitä, että Jyväskylän maksuosuus Keski-Suomen liiton toiminnasta olisi kuluvana vuonna ollut 23.669 euroa eli 1,4 % nykyistä korkeampi. 

Keskustelun aikana Kari Yksjärvi esitti Paul Abbeyn kannattamana, että maakuntavaltuuston kokoa ei muuteta. Esitys hävisi äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitykselle äänin 58-9.

Ilona Helteen (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite luonnonsuojelun uudet toimenpiteet osaksi Jyväskylän kaupungin luonnonsuojelun periaatteita 

Valtuusto hyväksyi kokouksessaan vastauksen Ilona Helteen (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloitteen Luonnonsuojelun uudet toimenpiteet osaksi Jyväskylän kaupungin luonnonsuojelun periaatteita ja totesi valtuustoaloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi. 

Aloitteessa esitetään, että Jyväskylä selvittää maailmalla ja Suomessa kehitettyjen uusien luonnonsuojelutoimenpiteiden, kuten ekologisen kompensaation, viherkertoimen ja puutaseen mahdollisuudet ja ottaa ne käyttöön. Vastauksessa todettiin muun muassa, että KymppiV -viherpalveluohjelmaan on kirjattu viheralueiden kunnossapidon toimintaohjelmaan liittyen tavoitteena laatia Jyväskylään katupuulinjaus. Sen yhteydessä tullaan puutase-menetelmää pohtimaan ja linjaamaan otettaisiinko se kaupungissa käyttöön. Puutaseessa on hieman samankaltaisuutta viherkertoimen kanssa. Siksi molempien menetelmien yhtäaikainen soveltaminen ei vaikuta tarkoituksenmukaiselta. Viherkertoimessa puut yleensä saavat suurimman painoarvon, ja viherkertoimen kertoimia voidaan myös muokata omien tavoitteiden mukaan enemmänkin puita korostavaksi.

Keskustelun aikana Ilona Helle esitti Kaisa Peltosen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Äänin 43-24 asian käsittelyä päätettiin kuitenkin jatkaa ja annettu vastaus hyväksyttiin.

Syksyn 2020 toinen talousarviomuutos

Valtuusto otti pöydältä kiireellisenä käsiteltäväkseen vuoden 2020 toisen talousarvion. Valtuusto päätti, että talousarvioon lisätään 8 484 200 euroa kohdentuen peruspalvelujen valtionosuusarvioon. Talousarviomuutoksen taustalla on valtion lisätalousarvioesitys ja sen sisältämä korvaus kunnille koronatestauksesta ja jäljityksestä aiheutuvista kustannuksista. 

Valtionosuusarvion korotus parantaa kaupungin taloutta. Talousarviomuutoksen jälkeen tilikauden alijäämä on -7,7 miljoonaa euroa ja lainakannan kasvu 36,6 miljoonaa euroa. Kertyneet ylijäämät kaupungin taseessa ovat ennusteen mukaan vuoden lopussa 12,2 miljoonaa euroa ja lainakanta 443,6 miljoonaa euroa. 
_________________________________________

Kokouksen alussa muistettiin hiljaisella hetkellä edesmennyttä kaupunginvaltuutettu Kari Kuusijokea.  Hänen tilalleen valtuustoon nousee sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ensimmäinen varavaltuutettu Eila Simola. Simola valittiin kokouksessa myös maakuntavaltuustoon jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Tarkastuslautakuntaan valittiin jäljellä olevaksi toimikaudeksi Kimmo Ojala. Ojalan henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin Paavo Luukkonen.

Valtuusto myönsi Jussi (Nalle) Viljaselle (Kok.) eron tarkastuslautakunnan jäsenen tehtävästä ja valitsi hänen tilanneen Pentti Niekan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jussi (Nalle) Viljanen jatkaa Niekan henkilökohtaisena varajäsenenä. 

Jamaica Kaihlaniemelle (PS) myönnettiin ero tarkastuslautakunnan varajäsenen tehtävästä ja hänen tilalleen nimettiin Kauko Isomäki jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 

Lisäksi valtuusto merkitsi tiedoksi kuntalain 84 §:n tarkoittamat sidonnaisuudet ja sidonnaisuuksiin liittyvät muutokset ja täydennykset.

Lisätietoja: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riitta Mäkinen p. 044 2848 504