Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 15.5.2022 olleesta kokouksesta

Jyväskylän kaupungin lausunto kiinteistöverotuksen arvostamisuudistuksesta

Kaupunginhallitus antoi valtiovarainministeriölle lausunnon kiinteistöverotuksen arvostamisuudistusta koskevasta lainsäädännöstä. Lausunnon mukaan tarvetta kiinteistöverotuksen on, sillä nykykäytännön mukaisesti rakennusten verotusarvot perustuvat 1970-luvulla tehtyihin selvityksiin ja arvostamisperusteisiin. Kaupungin mukaan maapohjien verotusarvojen päivittäminen todellisten kauppahintatietojen pohjalta on puolestaan tehty viimeksi yli 15 vuotta sitten. Tämän jälkeen rakentamisen kustannuksissa ja maapohjien hintakehityksessä on tapahtunut huomattavia muutoksia ja eriytymistä kuntien sisällä sekä niiden välillä. Verotusarvojen uudistaminen vastaamaan nykytasoa ja markkinahintaa on siten perusteltua.

Esitysluonnoksen mukainen arvostamisen vuosittainen päivittäminen jatkossa on kannatettavaa. Uudistus on ajankohtainen myös sen vuoksi, että hyvinvointialueuudistuksen myötä kiinteistöveron merkitys kuntien tulorahoituspohjassa kasvaa.

Lakiesitysluonnoksen mukaiset kiinteistöverolajikohtaiset vaihteluvälit ovat perusteltuja. Ylärajat säilyvät valtaosin nykyisellä tasolla, joka tarkoittaa sitä, että kunnat eivät joudu luopumaan mahdollisista kiinteistöverotuotoista. Toisaalta alarajojen laskeminen mahdollistaa tuottoneutraalin verotuksen toteuttamisen. Yleisessä kiinteistöverossa maapohjan ja rakennuksen eriyttäminen omaksi verolajikseen on kannatettavaa, sillä uudistuksen myötä maapohjien verotusarvot kasvavat tuntuvasti, samalla kun rakennusten verotusarvot säilyvät likimain nykyisellään. Yksi yleinen kiinteistöveroprosenttitaso voisi joissakin tilanteissa johtaa maapohjan ylikireään verotukseen.

Jyväskylän kaupungin edunvalvontasuunnitelma

Kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin edunvalvontasuunnitelman. Edunvalvontasuunnitelman ensimmäinen teema liittyy kaupungin saavutettavuuteen eli lentoliikenteeseen, raideliikenteeseen ja maantieliikenteeseen. Toinen teema on vahvistaa Jyväskylän asemaa kasvavana ja suurena kaupunkina. Kolmas teema on vuoden 2024 alussa toteutuva Te-palveluiden uudistus.

Muut teemat ovat strategiasta tutut liikuntapääkaupunki, koulutus- ja kulttuurikaupunki ja resurssiviisas kaupunki. Kaupungin edunvalvonnan kannalta keskeinen osio on kunta- ja aluepolitiikan tulevaisuus sekä hallitusohjelman kaupunkipoliittiset kirjaukset. Ajankohtaisena teemana edunvalvontasuunnitelmassa tunnistetaan turvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, puolustusvoimiin ja -teollisuuteen liittyvät asiakokonaisuudet.

Edunvalvonnallisten teemojen edistämiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään tiivistä verkostoyhteistyötä. Tavoitteena on varmistaa Jyväskylän kaupungin etu jaetuilla tavoitteilla ja ydinviesteillä. Edunvalvonnallista yhteistyötä tehdään alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kokonaisvastuu edunvalvonnasta on kaupunginjohtajalla. Poliittiset päättäjät osallistuvat edunvalvontaan omien kanaviensa ja verkostojensa kautta. Edunvalvonnan ohjausryhmänä toimii kaupunginhallitus, mukaan lukien kaupunginhallituksen kokoonpanoon kuuluvat viranhaltijat, elinkeinojohtaja ja kehittämispäällikkö.

Oikaisuvaatimus poistettuja vaalimainoksia koskevassa vahingonkorvausasiassa

Kaupunginhallitus hylkäsi oikaisuvaatimuksen koskien poistettuja vaalimainoksia. Oikaisuvaatimuksen taustalla on vaalimainosten luvaton kiinnittäminen Jyväskylän kaupungin valaisinpylväisiin. Kaupungin valvoja poisti luvattomat vaalimainokset, jolloin ne tuhoutuivat. Vaalimainosten tekijä haki kaupungilta korvauksia tuhoutuneista vaalimainoksista. Kaupunginhallitus käsitteli korvausvaatimuksen 21.2.2022 olleessa kokouksessaan ja hylkäsi sen. Vahingonkorvauksia vaatinut henkilö oli kuitenkin tyytymätön päätöksen ja haki siihen nyt oikaisua.

Kaupunginhallitus vastasi, että sen aiemmassa päätöksessä on tuotu esille kaikki asian kannalta merkitykselliset seikat. Korvausasia on valmisteltu hallintolain edellyttämällä tavalla ja asian ratkaisemiseksi on hankittu tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Oikaisuvaatimuksen tekijälle on varattu myös tilaisuus esittää selvitystä sekä tarpeelliseksi katsomaansa lisätietoa päätöksenteon kohteena olleeseen asiaan vaikuttaneista seikoista.

Joonas Köntän (Kesk.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite Jyväskylä tarjoamaan vain kotimaista ruokaa

Kaupunginhallitus käsitteli vastauksen Joonas Köntän (Kesk.) ja 22 muun valtuutetun valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Jyväskylän kaupunki käyttäisi vain kotimaista ruokaa virallisissa tilaisuuksissaan, kuten kokouksissa, seminaareissa, edustustilaisuuksissa ja muissa näihin verrattavissa tilaisuuksissa. Hallitus toimitti vastauksen edelleen myös kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.

Vastauksessa todetaan, että Jyväskylän kaupunki edellyttää sekä sopimuskumppaneiltaan että heidän alihankkijoiltaan energiatehokasta ja ympäristövastuullista toimintaa. Kaupungin virallisten buffettarjoiluiden sopimuskumppani pyrkii aina mahdollisuuksien mukaan tuottamaan sesonginmukaista lähiruokaa. Myös Jyväskylän kaupungin liikelaitos Kylän Kattauksen ruokastrategiassa kotimaisuus on keskeisessä roolissa. Kaupungin viralliset tarjoilut ja kokouskahvitukset on kilpailutettu hankintalain mukaisesti. Nykyisissä kilpailutetuissa sopimuksissa kotimaisuus tai tuotetun elintarvikkeen sijainti ei ole ollut tarjouksen jättämistä rajaava vähimmäisvaatimus eikä silloin kyseisissä kilpailutuksissa ei ole asetettu kriteereitä kotimaiselle ruoalle. Kaupunki ja palveluntuottaja kuitenkin aina sopivat yksittäisen tilauksen tarkemmasta sisällöstä tilauksen yhteydessä, eli kaupunki voi aina tilata kotimaisista raaka-aineista valmistettua lähiruokaa, mikäli niitä on palveluntuottajan valikoimassa saatavilla.

Meri Lumelan (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite mielenterveystaidoilla vahvistetaan hyvinvointia

Kaupunginhallitus käsitteli vastauksen Meri Lumelan (Vihr.) ja 24 muun valtuutetun valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan kouluille mielenterveystaitoja vahvistavaa ohjelmaa ja toimitti vastauksen edelleen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Aloitteessa ehdotetaan, että opetushenkilöstön tarjottavan koulutuksen ohella mielenterveystaitojen systemaattisen oppimisen tueksi perusopetuksen kouluille suunnitellaan ja kouluissa toteutetaan ohjelma, joka sisältää mm. mielenterveyden ja oman hyvinvoinnin vahvistamisen perusteet sekä ohjeita riskitilanteiden tunnistamiseen ja muiden auttamiseen.

Vastauksessa todetaan, että hyvinvointioppimisen vuosikello on ollut osa Jyväskylän kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaa vuodesta 2016 alkaen. Vuosikello luo systemaattisen, jäsennellyn mallin oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Laaja-alaista osaamista ei erikseen arvioida, vaan sisällöt ja tavoitteet integroidaan luontevaksi osaksi eri oppiaineiden opetusta. Hyvinvoinnin vuosikello integroidaan laaja-alaisen oppimisen tavoitteisiin ja osaksi muiden aineiden opetusta, siitä ei koidu lisäkuormitusta opetustyöhön.

Vaikka vuosikellossa lähestytään oppilana hyvinvointia kokonaisvaltaisesti, päivitystyön myötä painotusta lisätään tunne- ja vuorovaikutustaitoihin sekä mielenterveystaitojen tukemiseen. Sitomalla edellä mainittujen taitojen opetus ja tukeminen opetussuunnitelmaan voidaan taata pitkäjänteinen ja kaikki oppilaat saavuttava toiminta.

Jotta opetus- ja kasvatushenkilöstön tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä mielenterveystaitojen opettamisen ja ohjaamisen osaaminen vastaa hyvinvoinnin vuosikellosta ja kaupunkitasoisesta hyvinvointisuunnitelmasta nousevia tavoitteita, täydennyskoulutuksen tulee olla kattavaa, monipuolista ja helposti saavutettavaa. Käytännössä tämä tarkoittaa monimuotoisesti järjestettyä koulutusta.

Antti Rastelan (Kok) ym. valtuutettujen valtuustoaloite EU:n vammaiskortin haltijan ja saattajan maksuttomista matkoista Linkki-liikenteessä

Kaupunginhallitus käsitteli vastauksen Antti Rastelan ym. valtuutettujen aloitteeseen koskien EU:n vammaiskortin haltijan ja saattajan maksuttomia Linkki-matkoja ja toimitti sen edelleen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.

Vastauksessa todetaan, että Jyväskylän seudullinen viranomainen vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen kuntien alueella. Asiakasryhmät ja lippuhinnat ovat yhtenevät viranomaisen järjestämässä liikenteessä samoin kuin lippuja koskevat etuudet.

Maksuttoman matkaetuuden valmistelussa on huomioitu mm. se, että vammaispalvelut siirtyvät 1.1.2023 alkaen hyvinvointialueille. Hyvinvointialueen asukkaiden yhdenvertaisuuden vuoksi liikkumisetuuksien tulee olla tasapuoliset kaikille alueen asukkaille. Näin ollen päätökset etuuksista tulee tehdä hyvinvointialueella. Samalla on huomioitava se, että Jyväskylän seudulla on parhaillaan käynnissä MAL-sopimukseen sisältyvä selvitys Jyväskylän joukkoliikenteen viranomaisalueen laajenemisesta mahdollisesti myös muihin kuntiin. Näin ollen vastauksessa on päädytty siihen, että ajankohdan huomioiden joukkoliikenteen järjestäjän kannalta maksuttomien matkaetuuksien myöntäminen EU:n vammaiskortin haltijalle ei tällä hetkellä ole tarkoituksenmukaista.

Perussuomalaisten valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloite Suomen lippu salkoon

Kaupunginhallitus käsitteli vastauksen perussuomalaisten valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloitteeseen, jossa esitetään, että liputuskäytäntöjä selkeytetään ja liputus toteutetaan Suomen lipulla sekä saattoi vastauksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle.

Vastauksessa todetaan, että kaupunginhallitus on 20.12.2021 hyväksynyt Jyväskylän kaupungin liputuskäytännöt. Päätöksen mukaan Jyväskylän kaupunki liputtaa pääsääntöisesti Suomen lipulla. Kaupunki liputtaa Suomen lipulla virallisina liputuspäivinä ja sisäministeriön määrittäminä muina liputuspäivinä. Liputus voidaan järjestää myös sisäministeriön suosittamina yleisinä liputuspäivinä,

kuten romanien tai saamelaisten kansallispäivinä. Kaupunki liputtaa Suomen lipulla myös omina juhlapäivinään kuten kaupungin syntymäpäivänä. Virallinen liputus tapahtuu kaupungintalon edustalla olevan Paraatiaukion päälipputangossa (korkein tanko). Päälipputangossa voidaan liputtaa vain Suomen lipulla. Yleiset ja muut vakiintuneet liputuspäivät huomioidaan lisäksi myös muissa kaupungin yksiköissä.

Kaupunki liputtaa EU-lipulla Eurooppa-päivänä, suositeltuina päivinä ja esimerkiksi vierailuiden aikana siten, että Paraatiaukiolla lippurivistössä on rinnakkain Suomen lippu ja EU-lippu heraldisessa järjestyksessä. Kaupungin isännöimän valtiovierailun aikana voidaan liputtaa myös vieraiden edustamien valtioiden lipuilla. Muilla kuin valtioiden lipuilla tai EU-lipulla liputtamista arvioidaan kaupungin strategian ja arvojen pohjalta. Liputuksen tulee perustua valtakunnallisesti tai maailmanlaajuisesti toteutettavaan teematapahtumaan tai liputuspäivään. Liputus voi perustua myös esimerkiksi maailmanlaajuisen järjestön edustajan vierailuun. Toimijalla on oltava käytössään oma tunnistettava lippu. Mikäli kaupunki järjestää liputuksen muulla kuin Suomen lipulla, eikä kaupungilla ole kyseistä lippua, se tulee toimittaa kaupungille liputusta varten.

Keskustelun aikana Janne Luoma-aho esitti Kaisa Garedewin kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 11-2, joten keskustelua asiasta jatkettiin. Keskustelun aikana ei päätökseen tehty muutosesityksiä, joten se hyväksyttiin esityslistan mukaisesti.

Vilkas ydinkeskusta -ohjelman hyväksyminen kehittämisen perustaksi

Kaupunginhallitus hyväksyi Vilkas ydinkeskusta -ohjelman lähivuosien kehittämisen perustaksi. Tavoitteena on löytää keinoja, joilla Jyväskylän ydinkeskustan kävijämäärää ja liiketoimintaa saadaan lisättyä. Vilkas ydinkeskusta -ohjelman toteutettavat kärkitavoitteet kohdistuvat kuuteen kokonaisuuteen: keskustan turvallisuuteen, viihtyisyyteen, saavutettavuuteen, liiketoimintaan, tapahtumallisuuteen ja hauskuuteen. Jyväskylän ydinkeskusta käsittää 20 korttelin alueen, jonne sijoittuvat useimmat keskustahakuiset erikoistavarakaupat, kahvilat, ravintolat, muut keskustahakuiset kuluttajapalveluliikkeet, toimistot ja kaupungin kulttuuriyksiköiden päätoimipaikat.

Toimenpiteet ovat esimerkinomaisia, joista noin 25%:a on jo kokeiltu tai kehitelty toteutusasteelle vuosien 2021 ja 2022 aikana. Kokeiluja on tehty mm. turvallisuuden uusina ratkaisuina, maksuttoman pysäköinnin kokeiluna, yritysten kestävyysvalmennuksena, asukkaiden osallistamisella, lasten taideparkilla, tehostetulla yrityshankintana jne.

Nyt hyväksytty ohjelma ei nojaa kaupungin menojen merkittävään lisäämiseen. Sen sijaan tavoitellaan rahoituspohjan laajentamista esimerkiksi yhteistyöhankkeiden avulla. Käytännön toteutusten kustannusarvio ja rahoitusmahdollisuudet tarkentuvat sitä mukaa, kun toimenpiteiden valmistelu etenee tavanomaisten hallintokäytäntöjen mukaisesti.

------

Jyväskylän Hippoksen Kehitys Oy:n varsinainen yhtiökokouksen asiat 30.5.2022 poistettiin esityslistalta. Kutsuntalautakunnan jäsenten nimeämistä koskeva asia jätettiin pöydälle.

Kaupunginhallituksen kokouksen esityslista

Lisätietoja:

Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaakko Selin p. 040 077 8779

Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167

Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jari Colliander, p. 040 740 1850

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501