Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 29.8.2022 olleesta kokouksessa

Päijänteen hakeminen Unescon biosfäärialueeksi hylättiin

Jyväskylän kaupunginhallitus hylkäsi Unescon biosfääritunnuksen hakemisen Päijänteen alueelle. Päätös syntyi Kaisa Garedewin esittämänä ja Jari Collianderin kannattamana lopulta äänin 7-6.

Kaupunginhallitus päätti maaliskuussa 2021, että Jyväskylän kaupunki osallistuu Unescon biosfäärialuetunnuksen hakuprosessin valmisteluun ja tunnuksen hakemiseen Päijänteelle tai Pohjois-Päijänteelle. Samalla päätettiin, että valmisteltu hakemus tuodaan vielä kaupunginhallituksen käsittelyyn ennen sen toimittamista Unescolle.

Tänään evätty hakemus oli tarkoitus toimittaa Unescolle syyskuun 2022 loppuun mennessä. Hakemusvalmistelua rahoittivat kaupungin ohella Keski-Suomen liitto, Joutsan, Muuramen ja Toivakan kunnat.

Biosfäärialueet ovat taloudellisen, sosiaalisen, ekologisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen mallialueita, joilla on vastuullista

elinkeinotoimintaa, korkealaatuista tutkimusta, ainutlaatuinen ja monimuotoinen luonto sekä rikas kulttuuriympäristö. Ne kuuluvat Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO:n Ihminen ja biosfääri -ohjelmaan. Biosfäärialueet muodostavat maailmanlaajuisen verkoston, johon kuuluu 714 aluetta 129 maassa. Suomessa alueita on kaksi; Pohjois-Karjalan ja Saaristomeren biosfäärialueet.

Hallitus antoi kriittisen lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon koronakustannusten korvaamisesta

Kaupunginhallitus antoi sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon asetusluonnoksesta koskien sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksia. Kaupunki toteaa lausunnossaan, että Suomen hallitus on linjannut, että koronaan välittömästi liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten korvataan kunnille täysimääräisenä. Kunnat ovat strategian sekä sovittujen linjausten mukaisesti organisoineet ja resursoineet koronapandemian hoidon toimenpiteet.

Kaupungin mukaan koronapandemian hoito jatkuu kunnissa erityisen vahvana myös vuonna 2022 ja pandemiatilanne ei ole helpottamassa, eikä siten taudin torjunta keventymässä. Asetusluonnoksessa esitetään merkittäviä muutoksia korvaustasoon suhteessa edelliseen vuoteen. Yksikköhintojen osalta asetusluonnoksessa erityisesti testauksen yksikköhinta on alimitoitettu suhteessa testaamisesta aiheutuneisiin todellisiin kustannuksiin. Tämä aiheuttaa Jyväskylän todelliseen kustannustasoon verrattuna korvaustasossa huomattavaa laskua. Myös korvausajan rajaaminen 30.6. saakka aiheutuneisiin kustannuksiin mm. testauksen osalta tulee aiheuttamaan merkittäviä kustannuksia toiminnan jatkuessa korvausjakson jälkeen. Toiminnan kustannukset ovat olleet edelleen samalla tasolla heinä-elokuunkin osalta.

Jyväskylän kaupunki pyytää huomioimaan, että erityisesti suurissa kaupungeissa, kuten Jyväskylässä, jossa tartuntamäärät ovat olleet suurempia, toimintaan on jouduttu resursoimaan lisää henkilökuntaa nykyisen lisäksi. Toiminnan ollessa jatkuvaa on edelleen syntynyt välillisiä kustannuksia, esimerkiksi tila- ja laitekustannuksia, jotka tulee huomioida avustuksessa.

Koronasta aiheutuvien kustannuksien korvaamisessa kunnille on myös huomioitava 2023 alusta voimaan tulevan hyvinvointialueuudistukseen liittyvä rahoituksen siirtolaskelma, joka perustuu kuntien palvelukohtaisiin nettokustannuksiin vuosilta 2021 ja 2022. Jotta koronakustannukset ja korona-avustukset eivät vääristäisi uudistukseen liittyvää laskentaa, tulisi avustusten kohdentua mahdollisimman tarkasti kustannusten suuruuden sekä syntymisajankohdan mukaan. Silloin siirtyvien tehtävien nettokulut eivät vääristy koronan seurauksena ja uudistukseen liittyvä rahoituksen siirto saadaan laskettua oikein.

Lausunto valtioneuvoston periaatepäätöksestä suomalaisesta demokratiapolitiikasta 2020-luvulla

Kaupunginhallitus antoi oikeusministeriölle lausunnon suomalaisesta demokratiapolitiikasta 2020-luvulla. Kaupunki toteaa lausunnossaan, että kaikki valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitetyt toimenpiteet ovat kannatettavia.

Lausunto Hiilineutraali Keski-Suomi 2030 -tiekartan luonnoksesta

Kaupunginhallitus antoi Keski-Suomen Liitolle lausunnon Hiilineutraali Keski-Suomi 2030 -tiekarttaluonnoksesta äänestyksen jälkeen. Tiekartan viisi teemaa ovat elinkeinot, energia, liikkuminen, maatalous ja metsät sekä yksilö ja yhteisö. Tiekartan tavoitteena on olla kokonaiskestävä eli se huomioi niin taloudelliset, ympäristölliset, sosiaaliset kuin kulttuurillisetkin näkökulmat tasapainoisesti.

Kaupungin mukaan valitut tavoitteet ja teemat ovat hyviä. Hallitus pitää erinomaisena sitä, että tiekarttaa päivitetään säännöllisesti ja siihen lisätään kokonaan uusia kokonaisuuksia tarpeen mukaan.

Kokouksessa Kaisa Garedew esitti Janne Luoma-ahon kannattamana, että päätökseen lisätään seuraava huomio: Jyväskylän kaupunginhallitus edellyttää, että Keski-Suomen Liitto varmistaa, että tiekartan toimenpiteet eivät aiheuta lisäkustannuksia kunnille, yrityksille ja kotitalouksille ja että tiekartan toimenpiteet kytketään tiukan vuosiluvun sijaan teknologian kehitykseen niin, että ehkäistään mm. vanheneviin investointeihin panostaminen. Esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 11-2.

Jyväskylän kaupungin tavoitteet hallitusohjelmaan 2023–2027

Kaupunginhallitus hyväksyi Jyväskylän kaupungin tavoitteet hallitusohjelmaan 2023–2027. Tavoitteet ovat saavutettavuus, kaupunkien erityisaseman kuntapolitiikassa, Jyväskylän asema sivistyskaupunkina sekä turvallisuus, kyberturvallisuus ja huoltovarmuus.

Kaupunki toteaa, että kasvavat kaupungit ovat erilaisessa asemassa suhteessa muuhun Suomen kuntakenttään. Suurten kaupunkien erityinen asema tulee tunnistaa myös valtion toimesta. Kaupunkipolitiikkaa, eli valtion ja kaupunkien yhteistyötä tarvitaan erityisesti voimakkaasti kasvavilla kaupunkiseuduilla kasvun ja siihen liittyvien erityispiirteiden hallinnaksi. Kaupunkipolitiikassa tarvitaan tiivistä ja tasavertaista kaupunkien ja valtion välistä kumppanuutta ja avointa keskustelua. Kaupunkien kohtaamat haasteet tulee tunnistaa, ja kaupungeilla tulee olla riittävä toimivalta ja rahoitus näiden kysymysten ratkaisemiseksi.

Kaupunginhallituksen hyväksymät tavoitteet ovat työkalu viestiä Jyväskylän painopisteistä ja tavoitteista ministeriöiden ja poliittisten puolueiden hallitusohjelmien valmistelutyössä. Tärkeää on se, että kaupungin edunvalvonnallinen ydinviesti on johdonmukainen ja samansuuntainen eri foorumeilla.

------

Hallitus päätti lisäksi nimetä kutsuntalautakunnan uudeksi jäseneksi Hanna Ylläsjärvi-Kuitusen. Kylän Kattauksen johtokunnan tehtävistä myönnettiin ero Jussi Gustafssonille ja puheenjohtajana toimineelle Yannick Lahdelle. Uusiksi jäseniksi nimettiin Joachim Kratochvil ja Jarno Kemiläinen, joka toimii jatkossa johtokunnan puheenjohtajana.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti esityslistan mukaisesti, että työllisyyspalveluiden määräaikaisia virkasuhteita jatketaan uudistuneen lainsäädännön mukaisesti 31.12.2024 asti ja yksikköön perustetaan myös 2 uutta virkaa. Tehtävät liittyvät työllisyyden kuntakokeiluun, jonka uusi lainsäädäntö on astunut voimaan 1.8.2022 asti. Kuntakokeilun jatkamisella valmistellaan TE-palvelujen pysyvää siirtoa kunnille 1.1.2025 alkaen.

Kaupunginhallituksen kokouksen esityslista

Lisätietoja:

Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaakko Selin p. 0400 778 779

Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167

Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jari Colliander, p. 040 740 1850

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501