Hyppää pääsisältöön

9.1.2023

Kuva
Iloinen lapsi taidemuseon näyttelyssä. Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen
Jyväskylän museoiden kävijämäärät jatkoivat nousuaan vuonna 2022 vaikeiden koronavuosien jälkeen. Positiivista kasvua nähtiin jokaisen museon kävijätilastoissa ja vuosikohtaisen kävijäennätyksen tekivät 90-vuotisjuhlavuottaan viettänyt Keski-Suomen museo pikkumuseoineen sekä Suomen Ilmavoimamuseo. Muun muassa vahvojen naisten värittämä näyttelyvuosi sai museokävijät vierailemaan ahkerasti museoissa ja hyödyntämään myös Museokorttia monipuolisesti.

”On todella hienoa nähdä, miten kahden vaikean koronavuoden jälkeen museot ovat saaneet näyttelyillään ja tapahtumillaan houkuteltua asiakkaansa takaisin ja saaneet samalla uusia kävijöitä. Viime vuodesta kävijämäärä jyväskyläläismuseoissa nousi lähes 56 000 kävijällä huolimatta siitä, että Alvar Aalto -museo oli edelleen peruskorjauksen vuoksi kiinni. Maksullisissa kohteissa havaittiin samalla Museokortin suuri suosio. Museokortti on selvästi tehnyt museokäynneistä spontaaneja. Kaikkien kohteiden kävijämäärä nousi selvästi ja kävijäennätyksiin ylsivät Keski-Suomen museo pikkumuseoineen (50 245 kävijää) ja Suomen Ilmavoimamuseo (25 511 kävijää). Tästä on hyvä siirtyä uuteen näyttely- ja tapahtumavuoteen ja odottaa Aalto2-museokeskuksen avaamista toukokuun lopussa”, iloitsee Jyväskylän kaupungin museoiden museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen.

Museo

Kävijät vuonna 2022

Kävijät vuonna 2021

Kävijät vuonna 2020

Kävijät vuonna 2019

Alvar Aalto -museo

 

4 778

18 915

27 280

Grafiikka ja valokuvakeskus Ratamo

6 917

6 744

5 906

9 474

Jyväskylän taidemuseo

38 767

25 779

19 585 

40 984

Jyväskylän yliopiston tiedemuseo

35 172

23 724

12 111 

37 012

Keski-Suomen museo

28 200

18 981

16 092

 

Keski-Suomen museon pikkumuseot

22 045

9 953

1 911 

26 339

Suomen Ilmavoimamuseo

25 511

17 315

19 164

20 267

Suomen käsityön museo

32 106

25 771

21 882 

41 212

yhteensä

188 718

133 045

115 56

202 568

 

Kävijämäärien taustaa

Alvar Aalto -museo oli suljettuna yleisöltä peruskorjauksen vuoksi koko vuoden 2022. Museo järjesti tuttuun tapaan kesä-syyskuussa opastettuja kierroksia Alvar ja Elissa Aallon kesähuvilalla, Muuratsalon koetalolla, jossa vieraili 1 651 kävijää.

Jyväskylän keskustassa sijaitsevassa Alvar Aalto Shopissa oli esillä näyttely Lehti, Pisa ja Venezia – Aino, Elissa ja Alvar Aallon painokankaita 3.2.–19.12.2022. Näyttelyn lisäksi museo järjesti Alvar Aalto Shopissa vuoden mittaan pienimuotoisia tilaisuuksia. Museon tuottama pienoisnäyttely Sisustusarkkitehti Maija Heikinheimo – kiintopisteenä Artek oli esillä Säynätsalon kunnantalon galleriatilassa 20.5.–31.12.2022.

Alvar Aalto -akatemia järjesti 24.–25.5.2022 Jyväskylässä 9. kansainvälisen Alvar Aalto -designseminaarin, BIOSYMBIOSIS, johon rekisteröityi yhteensä 1 068 osallistujaa 67 maasta. Pääosa seurasi tapahtumaa virtuaalisesti. Jyväskylässä paikan päällä ohjelmaan osallistui noin 200 henkilöä.

Alvar Aalto -museo avautuu yleisölle jälleen peruskorjauksen jälkeen 27.5.2023, uuden Aalto2-museokeskuksen muodossa.

Jyväskylän taidemuseossa ja Grafiikka- ja valokuvauskeskus Ratamossa kävijöitä oli vuoden aikana yhteensä 45 684 (edellisvuonna 32 523). 

Taidemuseon Holvin näyttelyissä ja tapahtumissa vieraili 38 767 henkilöä (edellisvuonna 25 779). Kevätkaudella Petri Ala-Maunuksen laajassa retrospektiivisessä La-La Land -näyttelyssä sekä Galleria-tilassa Jyväskylän taiteilijaseuran taiteilijoiden teoksia esittävissä kuratoiduissa väriteemaisissa näyttelyissä vieraili yhteensä 15 366 henkilöä. Museo oli kiinni kiinteistön julkisivuremontin vuoksi 8.5.–7.7.  Nykytaiteen klassikoita – Kuntsin kokoelma -näyttelyssä vieraili kolmen kuukauden aikana heinä–lokakuussa 10 965 ja Graphica Creativa 2022 – Untold Artists' Stories -näyttelyssä joulukuun loppuun mennessä 10 474 henkilöä.

Maksavien asiakkaiden määrä oli 9 451 (edellisvuonna 5 365), joista Museokortti-asiakkaita oli 6 275 (edellisvuonna 3 736).

Museossa vieraili kouluista ja muista oppilaitoksista 280 ryhmää, joista opastetulle toiminnalliselle vierailulle osallistui yhteensä 3 801 lasta tai nuorta (edellisvuonna 2 724).

Erilaisia tapahtumia Holvissa järjestettiin yhteensä 87 (edellisvuonna 66). Alkuvuonna taidemuseo järjesti verkossa korvaavia tapahtumia, kuten työpajoja, opastuksia, luentoja ja taiteilijatapaamisia. Verkkotapahtumia järjestettiin vuoden aikana yhteensä 11 ja yleisöä niissä oli 317 henkilöä (edellisvuonna 34, joihin osallistui 631).  Tapahtumista eniten kävijöitä toivat Valon kaupunki (1 461 kävijää) sekä Jouluinen taidebasaari (2 360 kävijää).

Grafiikka- ja valokuvakeskus Ratamon kokonaiskävijämäärä oli vuoden aikana 6 917 henkilöä (edellisvuonna 6 744.

Jyväskylän yliopiston tiedemuseossa (Avoimen tiedon keskus) ja sen järjestämissä näyttelyissä vieraili vuonna 2022 yhteensä 35 172 kävijää (edellisvuonna 23 724). Luontomuseoon ja Näyttelykeskus Soihtuun on ollut vuodesta 2014 lähtien kaikille vapaa sisäänpääsy. Tiedemuseo järjesti näyttelyitä myös Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteessä.
 
Luontomuseossa Vesilinnassa vieraili vuonna 2022 27 416 kävijää (edellisvuonna 22 657 kävijää). Perusnäyttelyn lisäksi kävijöitä kiinnostivat vaihtuvat näyttelyt, kuten omatoiminen työpaja Tutkijankammio sekä Vuoden luontokuvat 2021.

Näyttelykeskus Soihdussa vieraili 1 956 kävijää (edellisvuonna 1 067). Soihtuun kävijöitä houkuttelivat perusnäyttelyt Oi kuvatuksia ja mielijuohteita ja Tissarin taidekokoelma sekä vaihtuvana näyttelynä ollut Harri Kalhan Ambivalenssin vetovoima.

Tammikuussa 2022 lanseerattiin Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminta. Toiminnan myötä Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteessä avautui Tietoniekka -näyttely ja tapahtumatila, jonne Tiedemuseo tuotti kolme näyttelyä vuonna 2022: Ajatusviivoja –Ernst Mether-Borgströmin abstrakteja teoksia, Seminaarinmäellä ja savupirteissä - Lapsia ja lasten leikkejä Ahti Rytkösen kuvaamana, Folded - Teemu Määttänen. Näyttelyissä vieraili vuonna 2022 arviolta 5800 kävijää.

 Ajatusviivoja –Ernst Mether-Borgströmin abstrakteja teoksia -näyttely toteutettiin osana Ernst Mether-Borgströmin taide tiedekasvatuksessa –hanketta. Hankkeeseen sisältyi sekä kouluille suunnattuja että kaikille avoimia työpajoja, joihin osallistui 700 henkilöä. Seminaarinmäellä ja savupirteissä -näyttely liittyi tiedemuseon kuva-arkiston professori Ahti Rytkösen kuvakokoelman aineistoihin ja oli osa Olvi-säätiön rahoittamaa tutkimushanketta Ylä-Savon elämisen ehdot. Näyttelyssä esiteltiin Rytkösen kuvaamia lasten leikkejä sekä Seminaarinmäellä että yläsavolaisissa kylissä 1940–1950-luvuilla. Syksyn valopilkkuna Tietoniekassa rauhoituttiin Teemu Määttäsen Folded-valoteoksen äärellä ja tutkittiin valoa ilmiönä Tutkijoiden yön työpajoissa.

Keski-Suomen museossa kävi vuonna 2022 yhteensä 28 200 asiakasta (edellisvuonna 18 981), joista maksaneita oli 4 851. Museokortilla kävijöitä oli 4 860. Edellisvuoteen verrattuna kävijämäärä nousi siis yli 9 000 kävijällä, mikä siivitti KeMun uuteen kävijäennätykseen!

Keski-Suomen museon vuoden 2022 suosituimmat näyttelyt olivat Samuli Heimosen Suisto -näyttely, 1960-1980-lukujen moottoripyöräharrastuksesta ja -muistoista kertova Nuoriso pyörien päällä -näyttely, Wivi Lönnin 150-vuotisjuhlanäyttely Rauhaa tulin täältä hakemaan sekä yhteistyössä Helsingin yliopiston Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikön ja Suomen kansallismuseon kanssa tuotettu Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään -näyttely.

Yleisötapahtumia järjestettiin Keski-Suomen museossa yhteensä 62 ja niihin osallistui 3418 kävijää.

Vuonna 2022 vietettiin KeMun 90-vuotisjuhlavuotta, jota juhlistettiin monipuolisella ohjelmalla. Kuukausittain järjestetyillä teemaluennoilla kuultiin kiinnostavia asiantuntijapuheenvuoroja eri aiheista, muun muassa konservaattorin työstä, suomalaisista naisarkkitehdeistä sekä Saraakallion kalliomaalauksista. Keski-Suomen museon auditoriossa pidetyt luennot striimattiin ja tallennettiin KeMun YouTube-kanavalle, jolloin niitä oli mahdollista seurata myös etänä. Osana juhlavuoden ohjelmaa museossa järjestettiin myös runsaasti yleisöopastuksia, taiteilijatapaamisia sekä useita seminaareja, muun muassa Wivi Lönnin juhlaseminaari toukokuussa sekä Historia yritysten voimavarana -seminaari marraskuussa.

Suosittuina tapahtumina nousevat esiin muun muassa Yläkaupungin Yö (634 hlöä), KeMun varsinaisena syntymäpäivänä 5.6. pidetyt 90-vuotisKeMut (490 hlöä) sekä joulukuussa järjestetyt Wolmar-pupun pikkujoulut (201 hlöä), jossa vieraili erityisesti lapsiperheitä. Myös vaihtuvien näyttelyiden teemoihin liittyvät yleisötyöpajat KeMun puuhatila Nappulassa ihastuttivat kaikenikäisiä kävijöitä. Paikan päällä pidettyjen tapahtumien lisäksi KeMun sisältöihin oli mahdollista tutustua yhä enemmän myös verkossa. Juhlavuoden aikana julkaistiin kuukausittain uusia arkisto- ja kokoelma-aineistoja Finna-palvelussa, ja lisäksi KeMun YouTube-kanavalle tuotettiin esittelyitä ja opastuksia vaihtuvista näyttelyistä. Korona-aikaan pidetyt Samuli Heimosen Suisto-näyttelyn Facebook-virtuaaliavajaiset houkuttelivat ruudun ääreen peräti 231 osallistujaa.

Keski-Suomen museon pikkumuseoissa ja Museokauppa Sparvinissa kävi vuoden 2022 aikana yhteensä 22 045 asiakasta, mikä sekin muodostaa uuden, upean kävijäennätyksen. Toivolan vanhalla pihalla sijaitsevassa Keski-Suomen museon Käsityöläismuseon Kuparisepän talossa ja Museokauppa Sparvinissa vieraili vuonna 2022 yhteensä 20 232 kävijää. Erityisesti joulunalusaika oli koronavuosien jälkeen vilkas.

Heiskan taiteilijakoti oli avoinna kesäkaudella 28.6.-28.7. tiistaista torstaihin. Kävijöitä oli yhteensä 428. Pienmäen talomuseo Hankasalmella oli avoinna 30.6.-27.8. tiistaista lauantaihin ja talomuseoon tutustui 590 kävijää. Jyväskylän kunnallistekniikan museo Könkkölässä oli avoinna yleisölle 5.7.-5.8.  tiistaista perjantaihin sekä syksyllä 2022 muutamina tapahtumapäivinä, kuten Valon kaupunki -tapahtuman ja Könkkölän kekrijuhlien aikaan. Kävijöitä vuonna 2022 oli yhteensä 795. Niitynpään työläiskotimuseo oli kiinni koko vuoden kohteessa tehtyjen kunnostustöiden vuoksi.   

Suomen Ilmavoimamuseon kävijämäärä räjähti koronavuosien jälkeen ennätyslukemiin. Kävijöitä oli yhteensä hurjat 25 511 (edellisvuonna 17 315), joista ilmaiskävijöitä 8 521. Museokortilla vierailtiin yhteensä 2 270 (edellisvuonna 1 811) kertaa. Kotimaan matkailijat ja lapsiperheet olivat suurin kävijäryhmä ulkomaisten kävijöiden määrän jäätyä edelleen melko alhaiseksi. Kun koronarajoitukset eivät enää estäneet yleisötapahtumia, museolla järjestettiin sekä perinteinen pienoismallipäivä että pari suosittua perhetapahtumaa. Uusi VR-lentosimulaattori ja kesällä esillä ollut kotimaisen Myrsky-hävittäjän entisöintiprojekti kiinnostivat myös yleisöä.

Suomen käsityön museon ja Suomen kansallispukukeskuksen kävijämäärässä näkyi piristymisen merkkejä hiljaisempien koronavuosien jälkeen. Kävijämäärä nousi 32 106 kävijään (25 771 vuonna 2021), mutta jäi vielä jälkeen normaalivuosista. Maksavien kävijöiden määrä jatkoi kasvuaan. Vuonna 2022 maksavia kävijöitä oli 6 115 (5 080 vuonna 2021), joista Museokorttia vilautti 3 962 (edellisvuonna 3 030). Myös turistien määrä lähti uudelleen nousuun vuoden 2022 aikana. Yksittäisiä turisteja vieraili museossa 1 318 (180 vuonna 2021).

Heinäkuu oli jälleen vilkkain vierailukuukausi Suomen käsityön museossa, kuten kesä ylipäänsä. Kävijöitä kuitenkin riitti pitkin vuotta. Alkuvuoden España a mano – Käsityötä Espanjasta -näyttelyyn tutustui kaikkiaan 9 321 kävijää. Kesän päänäyttelyyn Kirsti Rantanen – Tekstiilien avaruus -näyttelyyn 9677 kävijää, ja loppuvuoden PAIKKA – Keramiikkatyöhuone Pot Viapori -näyttelyyn peräti 12 189 kävijää. Kujan kesänäyttely Löydöstä muinaispuvuksi houkutteli myös museoon kaikkiaan 12 409 kävijää. 

Myös museon tapahtumatoiminta ravisteli koronan rajoitteita yltään ja vilkastui hiljalleen. Useat luennot ja tapahtumat striimattiin, mikä mahdollisti osallistumisen myös kauempaa Suomesta. Suosituin tapahtuma oli vuoden tauon jälkeen järjestetty Käsityöläisten joulutori, jossa vieraili 2 740 kävijää. Myös vuosittain järjestettävä Kansallispuvun juhlapäivä sai paikalle museoon 430 kävijää. Museon etätapahtumiin osallistui vuoden aikana 1 087 kuulijaa (1 350 vuonna 2021). Museo oli mukana myös kaupungin isoissa tapahtumissa, kuten Valon kaupungissa (632 kävijää) ja Yläkaupungin Yössä (858 kävijää). Talviloman aikaan järjestetyissä työpajoissa kädentaitojaan koetti 274 askartelijaa.

 

Lisätietoja

Alvar Aalto -museo: Mirkka Vidgren, viestintäpäällikkö, mirkka.vidgren@alvaraalto.fi
Jyväskylän taidemuseo: Leena Lokka, intendentti, leena.lokka@jyvaskyla.fi
Jyväskylän yliopiston tiedemuseo: Saija Vuorenmaa, asiakassihteeri, saija.k.vuorenmaa@jyu.fi
Keski-Suomen museo: Anna Muittari, museolehtori, anna.muittari@jyvaskyla.fi
Suomen käsityön museo: Sari Koskinen, amanuenssi, sari.k.koskinen@jyvaskyla.fi
Suomen Ilmavoimamuseo: Susanna Vallius, museolehtori, susanna.vallius@ilmavoimamuseo.fi