Tanja vahvistaa työssään Jyväskylän kasvua ja elinvoimaa

Lukion jälkeen Tanja Oksa opiskeli itsensä merkonomiksi. Hän päätti kuitenkin jatkaa opintojaan yliopistolla ympäristöpuolella pääaineenaan ympäristöteknologia ja sivuaineenaan ympäristöjohtaminen. 

– Ympäristöpuolen koulutus on hyödyllistä ja generaalistista koulutusta tähän maailman aikaan, toteaa Jyväskylän kaupungin elinkeinopalveluiden verkostopäällikkö Tanja Oksa.

Sattuma kuljettaa meitä eteenpäin, kun itse tuuppii sattumalle mahdollisuuksia

Tanja on työskennellyt Jyväskylän kaupungilla noin 13 vuotta. Aikoinaan Tanja tuli kolmen kuukauden pätkälle vuorotteluvapaan sijaiseksi, kun lapset olivat vielä pieniä ja mies hoiti heitä. Näin Tanja pystyi ottamaan pienen työpätkän vastaan siinä välissä.

– Silloin tuli ilmasto-ohjelman vetäjän paikka auki sisäiseen hakuun. Se kesti reilun vuoden. Olin viisastellut nykyiselle esihenkilölleni Sandelinin Annelle, mitä kestävä kehitys Kankaalla voisi olla. Monien sattumusten kautta päädyin ELYn hankerahoituksella tekemään töitä projektityöntekijänä Kankaalle. Kankaalta olen sitten siirtynyt pikkuhiljaa muihin hommiin ja osaksi elinkeinopalveluiden osaavaa tiimiä. 

Sattuma kuljettaa usein uralla eteenpäin

Tanja kertoo omalta uraltaan esimerkin sattuman vaikutuksesta. Tanja oli hakenut JAPA ry:ltä (Jyväskylän kestävän kehityksen toimisto) sijaisuutta eikä tullut valituksi. Silloinen kaupungin edustaja JAPAn hallituksesta oli kysynyt, olisiko hakijoissa sopivia tekijöitä toiseen paikkaan vuorotteluvapaan ajaksi. Näin Tanja pääsi kuin pääsikin töihin.

– Aina kannattaa olla rohkea ja aktiivinen. Vaikka haet paikkaa etkä tule valituksi, niin ikinä ei tiedä, mihin se voi johtaa. Sattuma kuljettelee elämää aika paljon. Itse pitää vaan vähän tuuppia, että saa niitä sattuman mahdollisuuksia, kannustaa Tanja.

Oletko kuunnellut sellaista Podcast-sarjaa kuin LeadCast, jossa haastatellaan johtajia ja menestyjiä? Tanja kuuntelee ja kertoo, että siellä kysytään lähes joka kerta haastateltavan urahaavetta. Lähes kaikki haastateltavat ovat vastanneet, että ei heillä ole ollut mitään selkeää kuvaa urastaan, mutta sattuma on vienyt heitä eteenpäin. 

– Muistelen, että haastateltavista on vain yksi tiennyt, että hän haluaa olla pörssiyhtiön talousjohtaja. 

Tanja pohtii, että esimerkiksi opiskelijoiden on tänä päivänä hyvin vaikea hahmottaa paikkaansa, osaamistarvetta ja kaikkia mahdollisuuksia tässä muuttuvassa maailmassa. On vaikea tunnistaa, millaisia yrityksiä, säätiöitä, ministeriöitä ja positioita onkaan olemassakaan. 

Uraa rakentaessa tarvitaan sisäistä paloa

Tanjan oma urapolku ei ole Tanjalle vieläkään selvä. 

– Tarvitaan tervettä uteliaisuutta. Kaupungin palveluksessa saan tehdä merkittävää työtä. Uraa rakentaessa täytyy olla sisäinen palo omaan työhönsä. Tosin ei sitä paloa ole joka hetki, sillä omassakin työssäni on hallinnollisia asioita ja meillä on paljon hankkeita, joissa on byrokratiaa, myöntää Tanja. 

Työ on Tanjalle merkityksellistä, koska hän pääsee vahvistamaan oman työnsä kautta Jyväskylän kasvua ja elinvoimaa, jotta verkostoista syntyisi innovaatioita, jotka loisivat elinvoimaa Jyväskylän seudulle.

– Täytyy myöntää, että itsellä on vahva vihreä juonne tuolla selkärangassa eli maailman pelastaminen pyörii paljon mielessäni. Itselleni yksi tärkeä draiveri ovat juuri kestävän kehityksen asiat.

– Lisäksi minua viehättää omassa työssäni myös tehtävieni monipuolisuus, vaikka välillä sitä monipuolisuutta on vähän liikaakin. Siksi täytyy välillä suojata itseäänkin ja osata sanoa myös ei. 

Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset mukaan yritysten kanssa hommiin 

Tanja on elinkeino- ja työllisyystoimialan yritysympäristö kehittämisen yksikön vetäjä. Yksiköllä on kolme päätehtävää. 

1. Innovaatio- ja ekosysteemityö, joka linkittyy TEMin kanssa solmittuun ekosysteemisopimukseen. Siellä on kaksi kärkeä: uudistuva teollisuus sekä liikunta, terveyden edistäminen ja hyvinvointi.
2. Kaupunkikehitysalustat: Kangas, Jyväskylän ydinkeskusta ja Hippos sekä muutamia muita alueita
3. Verkostot ja kumppanuudet 

Jyväskylän kaupungin elinkeinopalveluihin kuuluu Tanjan vetämän yritysympäristön kehittämisen lisäksi yrityspalvelut, jota vetää Risto Kovala ja Visit Jyväskylä Region, jota vetää puolestaan Susanne Rasmus.

– Yritysympäristöä on kehitettävä koko ajan, koska meidän on pidettävä kaupungin elinvoimasta huolta. Siksi yrityksille on luotava edellytyksiä ja mahdollisuuksia kasvuun. Meidän on saatava entistäkin paremmin korkeakoulut ja tutkimuslaitokset mukaan yritysten kanssa hommiin, listaa Tanja yritysympäristön kehittämisen päätehtäviä.

Jyväskylässä on hurjasti annettavaa kestävään kehitykseen

– Jotta pysymme kasvavana kaupunkina ja ihmisillä on työpaikkoja, meidän on lisättävä tutkimusta, kehitystä ja innovointia. Tällä hetkellä Keski-Suomessa on tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovoinnin osuus on 2,9 %, kun tavoitteena on, että se olisi 4 % bkt:stä. Tämän eteen me teemme töitä.

Tanjan mukaan kaupunki ei pysty yksinään auttamaan yrityksiä. Vaikka korkeakoulujen kanssa tehtäisiin kuinka loistavaa palvelumuotoilua yrityksille, se ei riitä. Tarvitaan sisäisiä, paikallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä verkostoja.

– Jyväskylässä on hurjasti annettavaa kestävään kehitykseen. Innovaatiotoimintahan liittyy nykyisin paljon kiertotalouteen tai energiatehokkuuteen.

Verkostotapahtumat järjestetään usein yhteistyössä yliopiston ja JAMKin kanssa

Verkostojen kautta – esim. European Business Angels Network – haalitaan rahoitusta.

– Meillä on tapahtumapäiviä, joissa kohtautamme rahoitusta tarvitsevia start up -yrityksiä ja rahoittajia. Eli luomme yrityksille ja rahoittajille alustoja, joissa pääsee syntymään kontakteja. Joskus sattumankin kautta. Myös digitaalisia palveluita hyödynnetään, kuten kesällä Jyväskylässä käyttöönotettua Rahoitustutka-alustaa. 

– Kun tunnistamme tarpeen, niin voimme miettiä tapauskohtaisesti, miten tarpeeseen vastataan. Joskus se voi olla yksittäinen tai vuosittainen tapahtuma. Joskus myös johonkin hankkeeseen liittyvä tapahtuma.

Tapahtumiakin järjestetään usein yhteistyössä ja mukana on monesti yliopisto tai ammattikorkeakoulu. 

– Esimerkiksi erääseen kyberturvallisuuteen liittyvään tilaisuuteen Traficom ja oppilaitokset haalivat puhujat ja sisällön, me elinkeinopalveluissa markkinoimme tapahtumaa ja otimme vastaan ilmoittautumisia. Eli olemme usein mukana muiden kanssa.

– Samoin Digiturvallisuus-messuilla Paviljongissa messuorganisaation lisäksi järjestäjinä oli yliopisto, JAMK ja me.

Kuva

Verkostoitumisella haetaan vaikuttavuutta - pitovoimasta voi syntyä vetovoimaa

Tanjaa inspiroi hänen työssään tehtävien monipuolisuus ja että hän on mukana mahdollistamassa yllättäviäkin asioita.

– Onhan se ihan huikeaa, että me olemme olleet mahdollistamassa yritykselle rahoituksen löytämistä. Tai että yritys ylipäätään sijoittuu Jyväskylään.

– Useissa eri yhteyksissä on nostettu esiin, miten tärkeää kaupungin on pitää kiinni olemassa olevista osaajista, opiskelijoista ja yrityksistä.

Pitovoimassa on tärkeää varmistaa helppo arjen sujuminen. Pitää myös osata kertoa, että Jyväskylässä on tässä onnistuttu. Pitovoimasta syntyy vetovoimaa kunnalle, kun perusasiat ovat hyvässä kunnossa.

– Kaupunginjohtajamme Timo Koivisto sanoi yhdessä tilaisuudessa, että niin kauan, kun meillä on maineikkaat ja hyvin toimivat korkeakoulut, niin se pitää vetovoimaamme kunnossa. Tänne tulee ihmisiä. Valmistuvat opiskelijat puolestaan houkuttelevat yrityksiä, kun yritykset saavat tarvitsemiaan osaajia. 

– Juuri tämän vuoksi meidän täytyy miettiä, millä saamme pidettyä opiskelijat täällä. Siihen voimme vaikuttaa, miten opiskelijat osaisivat verkostoitua yritysten kanssa ja miten korkeakoulut olisivat yritysten kyljessä kiinni. Pointtihan ei ole ainoastaan yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö, vaan tarttumapinta pitäisi saada suoraan opiskelijoihin, Tanja painottaa.

Opiskelija, aloita verkostojesi rakentaminen jo opiskellessasi Jyväskylässä

Elinkeinopalveluissa on käynnissä TKI-telakointihanke, jossa yliopiston ja JAMKin kanssa luodaan palvelupolkuja, jotta yritykset pääsisivät helpommin mukaan oppilaitosten TKI-palveluihin. 

– Itse nautin, kun pääsen puhumaan varsinkin aloitteleville opiskelijoille. Hehkutan heille aina, että hienoa kun olette tulleet Jyväskylään. Puhun pitovoimaliisterin levittämisestä jalkoihin alusta lähtien, jotta kaupunki ei olisi opiskelijoille pelkkä kampus ja kävelykatu. Meidän pitää pystyä avaamaan opiskelijoille, että täällä kaupungissa on draivia ja tekemistä – esim. Kangas ja Hippos. Silloin opiskelijoille voi viritä ajatus, että hei, tänne voisi vaikka jäädä. 

– Jos opiskelijat tekevät kaikki kesätyönsä kotipaikkakunnallaan, niin silloin he rakentavat verkostojaan siellä eikä täällä Jyväskylässä. Ulkomaalaisille opiskelijoille verkostojen luominen Jyväskylässä on vielä napsun verran haastavampaa.

Jyväskylän kaupungilla päättyi keväällä 2023 yliopiston ja JAMKin kanssa Hoksautus-hanke, jossa oivallutettiin työnantajia siihen, että kansainväliset osaajat voivat olla yksi ratkaisu osaajapulaan tai yrityksen omaan kansainvälistymiseen. 

– Työnantajien on hyvä muistaa, että monimuotoiset yritykset ovat tutkimusten mukaan innovatiivisempia ja menestyvät paremmin.  Tämä tietysti koskee myös kaupunkia työnantajana, muistuttaa Tanja.

Teksti ja kuvat: Satu Kivistö