Kestävää arkea opitaan osana perusopetuksen opetussuunnitelman sisältöjä

Resurssiviisaus on yksi Jyväskylän kaupunkistrategian neljästä kärjestä. Resurssiviisauden eli kestävän arjen tekojen edistämisellä halutaan pitää yhdessä huolta jyväskyläläisten ympäristöstä ja hyvinvoinnista. Huomiota kiinnitetään erityisesti kulutuksen vähentämiseen ja kierrättämisen lisäämiseen. Eri-ikäisten jyväskyläläisten arjessa resurssiviisauden edistämisen toimenpiteet näkyvät hyvin eri tavoin.

Vaajakosken yhtenäiskoululla vuosiluokkia 5–9 käyvät oppilaat osallistuvat koululla aktiivisesti kestävää arkea edistäviin teemoihin. Yhdessä varmistetaan, että koulun tilat säilyvät siisteinä ja viihtyisinä sekä kouluruokailu on viihtyisä hetki kaikille ruokailijoille. Lisäksi koulun kehittämä oma koulu-TET tarjoaa seitsemäsluokkalaisille käytännön työtehtävien harjoittelua.  

Kestävän arjen ja kiertotalouden teemat ovat vahvasti mukana myös opetussuunnitelmassa ja näkyvät eri oppiaineiden tunneilla. Ympäristöoppi on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu oppiaine, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Ympäristöoppi tukea oppilaan ympäristöherkkyyden kehittymistä ja ohjata oppilasta toimimaan kestävällä tavalla lähiympäristössä ja kouluyhteisössä.

Kotitalouden oppitunneilla harjoitellaan kodin arjen hallinnan taitoja sekä kestävän ja hyvinvointia edistävän elämäntavan edellyttämiä tietoja, taitoja, asenteita ja toimintavalmiuksia. Samalla oppilasta ohjataan kestävään elämäntapaan kiinnittämällä oppilaan huomiota ympäristö- ja kustannustietoisuuteen osana arjen valintoja.

Ympäristöopin ja kotitalouden lisäsi kestävän arjen teema on mukana opetussuunnitelman laaja-alaisessa osaamisessa. Oppilaita ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle. Oppilaiden kanssa pohditaan kestävän elämäntavan ja kehityksen sosiaalisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia sekä kulttuurisia ja ekologisia edellytyksiä.  

Kestävän kehityksen ja tulevaisuuden oppimista kansainvälisestä Erasmus + Globe-projektista

Vaajakosken yhtenäiskoulussa kestävää kehitystä ja tulevaisuutta tarkastellaan myös kansainvälisen Erasmus+ Globe –projektin kautta. Projekti on näkynyt muun muassa 7.-9. -luokkien oppilaiden oppitunneilla opetussuunnitelman monialaisten opintojen (MONO) kautta. MONOssa valittua teemaa opiskellaan usean oppiaineen avulla. Lisäksi uutta näkökulmaa tuo saksalaisen koulun kanssa käynnistyvä yhteistyö projektin teemoista.  

Vaajakosken yhtenäiskoulun seitsemäsluokkalaisilla on oma koulu-TET

Vaajakosken yhtenäiskoululla kehitetyn koulu-TETin kautta jokainen seitsemäsluokkalainen katsoo oman koulun yleistä siisteyttä, roskien lajittelua ja ruokalan viihtyvyyttä ja siisteyttä uudesta näkökulmasta.  

-Seitsemäsluokkalaiset tutustuvat koululla siistijöiden ja keittiöhenkilökunnan työhön yhden päivän aikana. Opetussuunnitelmaan sisältyvä kolmen päivän pituinen työelämään tutustumisen TET- jakso, on erikseen oppilaan itse valitseman työalan mukaan, kertoo opinto-ohjaaja Lauri Poutamo.  

-Koulu-TETissä oppilaat ovat pareittain yhden päivän aikana tunnin aamupäivällä siistijän mukana ja tunnin iltapäivällä koulun ruokalassa auttamassa, kuvaa opinto-ohjaaja Kirsi Siukonen.

Osana koulupäivää toteutettavan työelämään tutustumisen tavoitteena on harjoitella työntekoa, tutustua työhön ja ammatteihin sekä yhteisen vastuun ymmärtäminen ja -harjoittelu.

Vaajakosken yhtenäiskoulun oppilaat ovat ottaneet koulu-TETin hyvin vastaan. Oppilailta saatu palaute on ollut pelkästään positiivista.

Seitsemäsluokkalaiset Sofia ja Elina osallistuivat koulu-TETiin syksyllä 2023.  

-Siistijän mukana imuroimme, pyyhimme pölyjä ja lajittelimme roskia.  Tämä avasi myös omia silmiä asioihin, joilla saamme pidettyä kouluympäristön siistinä, kertoo Elina.

-Ruokalassa osallistuimme kouluruokailun jälkitöihin, eli pyyhimme pöytiä, nostimme tuolit paikoilleen ja huolehdimme roskien lajittelusta, Sofia jatkaa.  

Kumpikin toteaa, että TET-päivän jälkeen koulun käytävälle tipahtaneet paperit tai muut roskat osuvat silmään helpommin. Roskan poimiminen roskakoriin on automaattinen liike. Jokainen nostaa myös luokkahuoneen tuolit pulpetille koulupäivän päätteeksi, jotta siistijällä on helpompi puhdistaa lattiat.  Pienillä asioilla taataan kaikille viihtyisä oppimisympäristö.

-Koulu-TETin tavoitteena on, oppilaan ymmärryksen lisääntyminen, miten omalla toiminnalla voidaan vaikuttaa asioihin ja esimerkiksi ympäristön siisteyteen, sanoo opinto-ohjaaja Kirsi Siukonen.    

Koulun ruokapalvelun ja siivousyrityksen henkilöstö ovat olleet innostuneesti mukana koulu-TETin toteuttamisessa.  

Ruokalatoimikuntatyö on osa opetussuunnitelman laaja-alaista osaamista  

Uutta Vaajakosken yhtenäiskoulussa on syksyllä 2023 aloittanut ruokalatoimikunta. Ruokalatoimikuntatyö on yksi käytännön toteutus perusopetuksen opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen osallistumisen, vaikuttamisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisen –osa-aluetta. Opetuksessa vahvistetaan ja syvennetään oppilaiden kiinnostusta yhteisiä ja yhteiskunnallisista asioista ja harjoitellaan toimintaa demokraattisen yhteiskunnan jäseninä.  

-Ruokalatoimikunta koostuu vuosiluokkien 7–9 oppilaista. Kokoonnumme muutaman kerran kuukaudessa käsittelemään kouluruokailuun liittyviä ajankohtaisia asioita, kertoo toimintaa koordinoiva liikunnan- ja terveystiedon opettaja Sonja Hartio.  

Ruokalatoimikunnan yksi päätavoite on edistää oppilaiden kiinnostusta kouluruokailuun ja sitä kautta tukea oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä, opiskelukykyä sekä tukea ruokaosaamista.

-Kokemukset oman osallistumisen vaikuttavuudesta tukevat oppilaan itsetuntoa ja oma-aloitteisuutta. Rohkaistumalla mukaan vastuulliseen toimintaan harjoitellaan ilmaisemaan näkemyksiään, etsimään ratkaisuja yhteistyössä toisten kanssa sekä pohtimaan erilaisten toimintatapoja eri näkökulmista. Ympäristön ja toisten ihmisten hyväksi tehdyt konkreettiset teot ja yhteistyöprojektit laajentavat vastuun piiriä, kuvaa Sonja Hartio.

Ensimmäisenä laadittiin koulun ruokalan seinälle säännöt, joiden avulla turvataan yhdessä jokaiselle ruokailijalle mahdollisuus ruokailla rauhassa. Sääntöjen avulla lisätään myös oppilaiden tietämystä ruokalasiisteydestä.  

Oppilaiden osallistuminen ja sitoutuminen yhdessä laadittuihin sääntöihin edistää kouluruokailun viihtyvyyttä ja sitä kautta oppilaan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Kouluruokailulla on tärkeä rooli oppilaan vireystilan ylläpitämisessä, kestävän elämäntavan, kulttuurillisen osaamisen sekä ruoka- ja tapakasvatuksen edistämisessä.  

Ruokalan sääntöjen lisäksi, tilaa on koristeltu yhdessä.  

-Erityisen hyvää palautetta ruokalatoimikunta sai ruokailutilanteessa esitettyjen eläinaiheisista videoista, kertoo Sonja Hartio.

-Videot rauhoittivat ruokailutilanteen äänimaailmaa. Meitä on kuitenkin aika iso joukko kerrallaan syömässä, joten puheensorinaa riittää. Tämän takia videoita voisi esittää vaikka useamminkin, toteavat Sofia ja Elina

Teksti: Minna Hakkarainen